+3-555-5555-55 info@behcet.com
Select Page

Terveyskeskukset ovat tutuin ja keskeisin perusterveydenhuollon palveluista. Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä syntyi jo1970-luvulla Kansanterveyslain astuttua voimaan boostcasino online. Terveyskeskusten ydintehtävänä on edistää ja tukea sekä ylläpitää kansalaisten terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Tähän tehtävään terveyskeskukset vastaavat tarjoamalla erilaisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Terveyskeskusten tärkeimmät palvelut ovat hoitajien ja lääkäreiden vastaanotot sekä terveyskeskusten yhteydessä toimivissa sairaaloissa järjestettävä ympärivuorokautinen sairaanhoito. Palveluihin kuuluvat myös neuvola- ja kouluterveydenhuolto, kotisairaanhoito, hammashoito sekä erilaiset terapiapalvelut. Terveyskeskusten toimintaan kuuluu myös terveystarkastusten ja seulontatutkimusten järjestäminen, väestön terveyskasvatus ja -neuvonta, ehkäisevä mielenterveystyö, päihdehaittojen vähentäminen, tartuntatautien ehkäisy ja torjunta, seksuaaliterveydestä huolehtiminen sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto ja hammashuolto. Terveyskeskuksissa saa palveluja ja hoitoja lähellä kotia sekä yhteistyössä kotipaikan muiden toimijoiden kanssa. Keskeisenä tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja sekä tukea omahoitoa. Terveyskeskusten toimintaa ohjataan lainsäädännöllä: Kansanterveyslailla sekä Terveydenhuoltolailla. Suomalainen terveydenhuolto on suurten uudistusten edessä muun muassa väestön ikääntymisen, teknologisen kehityksen sekä työikäisten kansalaisten määrän vähenemisen vuoksi. Soten eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistamiseen tähtäävän hankkeen yhtenä tavoitteena onkin terveyskeskusten toiminnan kehittäminen. Tämän lisäksi hankkeella pyritään alentamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, kaventamaan terveyseroja sekä parantamaan palvelujen yhdenvertaisuutta.

Terveyskeskusten muuttuvat toimintaympäristöt

Terveyskeskusten toimintaympäristöissä on tapahtunut muutoksia. Tähän on vaikuttanut erityisesti terveydenhuollon yleinen kehitys. Lääketiede ja hoitoprosessit ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi ja vaativammiksi, tutkimus- ja hoitomahdollisuudet ovat lisääntyneet ja vaatimukset moniammatillisuuden lisäämisestä ovat kasvaneet. Terveydenhuollosta on tullut yhä monimutkaisempaa ja kalliimpaa. Myös sekä valtio rahoittajatahona että palveluja käyttävät asiakkaat asettavat yhä enemmän vaatimuksia ja odotuksia terveyskeskuksille. Perusterveydenhuollon kohtaamien ongelmien seurauksena erikoissairaanhoito on laajentunut. Tämä on puolestaan johtanut terveydenhuollon kokonaiskustannusten kasvuun ja kuntien kustannuskriisiin. Myös terveyskeskusten asiakaskunnassa on tapahtunut muutoksia. Osa niistä, joilla on maksukykyä, on siirtynyt julkisista terveyskeskuksista yksityisten palveluiden asiakkaaksi. Terveydenhuollon ulkoistaminen ja siirtäminen yksityiselle sektorille on lisännyt entisestään yksityissektorin houkuttelevuutta ja huonontanut julkisen terveydenhuollon asemaa kilpailussa. Joidenkin terveyskeskusten palvelukyvyssä on esiintynyt ongelmia. Hoitoon pääsy ei ole hoitotakuun myötä nopeutunut halutulla tavalla kaikissa kunnissa. Esimerkiksi Helsingissä on ollut tilanne, että ei-kiireellisissä tapauksissa vastaanotolle on päässyt vasta 2-5 viikon odottamisen jälkeen. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on pohjautunut juuri vahvaan perusterveydenhuoltoon. Sen on nähty murentuneen ja on puhuttu jopa terveydenhuollon yleisestä kriisistä. Terveyskeskusten välillä on todettu olevan kuitenkin eroja. Vaikka osa terveyskeskuksista on ajautunut ongelmiin, on Suomessa myös terveyskeskuksia, joissa ongelmia ei esiinny.

Terveyskeskuksissa työskentely on haasteellista

Terveyskeskuksissa toimii eri alojen asiantuntijoita. Lääkäreiden ja sairaanhoitajien lisäksi terveyskeskukset työllistävät muun muassa psykologeja, terveydenhoitajia, hammaslääkäreitä, kuntohoitajia, fysioterapeutteja, sosiaalihoitajia ja sairaankuljettajia. Korkealaatuinen koulutus on omalta osaltaan mahdollistanut sen, että terveyskeskuksissa toimii osaavaa, ammattitaitoista ja motivoitunutta henkilöstöä. Kuitenkin myös yksi keskeisimmistä terveyskeskusten haasteista liittyy henkilöstöön. Osaan terveyskeskuksia on ollut vaikeaa saada tarvittavaa työvoimaa. Erityisesti lääkäreiden saatavuudessa on ollut ongelmia. Tähän tilanteeseen on vaikuttanut erityisesti terveyskeskusten muuttuneet toimintaympäristöt. Hoitoprosessit ovat monimutkaistuneet ja tulleet vaikeammin hallittaviksi. Tämä on lisännyt terveyskeskuksissa työskentelevien lääkäreiden ja hoitajien työssään kokemaa epävarmuutta. Osa henkilöstöstä kokee työnsä pakkotahtisena. Terveyskeskusten ydintoimintoja on ulkoistettu, yleensä pakon sanelemana, mikä on myös lisännyt henkilöstön kokemaa epävarmuutta. Ammatillisen epävarmuuden seurauksena on ollut, että henkilöstö on kokenut työn hallinnan vaikeaksi. Terveyskeskuksissa työskentelemisen haasteellisuuden vuoksi erityisesti nuoret lääkärit ovatkin hakeutuneet mieluummin töihin erikoissairaanhoitoon kuin terveyskeskuksiin. Sama ilmiö on koskettanut myös muita työntekijöitä, kuten sairaanhoitajia. Tilanne on kuitenkin muuttunut paremmaksi erityisesti lääkärien osalta. Sekä kotimaisen lääkärikoulutuksen lisääminen että yleistynyt lääketieteen opiskelu ulkomailla ovat johtaneet lääkäreiden määrän kasvuun. Erilaisista haasteista ja ongelmista huolimatta on myös hyvä pitää mielessä, että suomalainen terveydenhuolto on pääsääntöisesti toimiva ja kansainvälisesti tarkasteltuna edistyksellinen.